tiistai 25. elokuuta 2015

Lapsen tuoksu








Kuljen täysissä tyhjissä huoneissa, 
kun äänet on vaimentuneet 
aamun kohinasta hiljaisiksi huokauksiksi 
kissojen kääntäessä kylkeään unissaan. 

Imen sisääni pehmeää lapsen tuoksua, 
joka avoimista vuoteista tulvii.

Että muistan sen hetkinä, 
jolloin lapsuus väistyy ja 
tilalle vaihtuu hormonien huuruiset taistelut
meidän kaikkein etsiessä sitä oikeaa minää.


Kuvat: omia

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Mitä on ovien takana?








Maailmalla tulee miettineeksi
ketä asuu näiden karheiden ovien takana.
Kuka käy vinosta portista
tai tekee päiväkävelyn puistikossa, 
jossa virtaa puro?

Ovatko he onnellisia, 
tyytyväisiä osaansa?
Vai kaikuuko porttikongeissa 
syvät huokaukset?

Kuvat: omia 



maanantai 11. toukokuuta 2015

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Eräänä sunnuntaina








Kevättalven armoton aurinko ajaa ulos. 
Pois sisältä ahdistumasta pölyisistä nurkista. 
Ulkona se puhdistaa näkymän, 
pehmentää särmiä. 

Tekee pululle lämpökaapin. 

Kuvat: omia

perjantai 13. helmikuuta 2015

Ystävänpäivänä








Osaatko olla ystävä?
Sellainen oikea, johon voi tukeutua? 
Vai oletko joukossakin yksin, 
kaivaten jotain muuta? 

Vain ottamalla riskin, 
avaamalla sydämen
voi saada itsekin osansa
- Ystävyyden lahjan.

Kuvat:omia

tiistai 10. helmikuuta 2015

Joutilaat päivät









Pakkohidastus antaa aikaa nauttia 
valon pilkahduksista,
kissan uneliaasta pehmeydestä
tai
söpöilyksi naamioidusta hyökkäysvalmistelusta. 
Siitä, mikä arjessa jää muun jalkoihin. 

Kuvat omia


tiistai 13. tammikuuta 2015

Tuli marjaretki








Näen itseni rikkomassa jäätä,
luottamassa itseeni,
jääräpäänä,
"en mä kastu, äiti".

Talvisesta ulkoiluhetkestä
tuli marjaretki.

Kuvat: omia

maanantai 12. tammikuuta 2015

Valoa elämään

 








Varjon ja valon vaihtelua on elämä.

Valovoimaisena ihmisenä, 
tehokkaasti valon nopeudella
tai
poikana varjoisalta kujalta, 
yrittämässä otetta varjokuvista. 

Milloin kuljet pää painuksissa kadun varjoisalla puolella, 
milloin juokset kohti valoa tunnelin päässä. 
Joskus varjot pitenevät, 
toisinaan siirryt varjoista valoon.

Seuraan valon leikkiä hangella, 
viipyilevien säteiden kultaa heinissä. 

Yritän vangita niitä kameralla, 
ottaa muistoksi. 
Ei sitä muuten varjon hetkellä muista.
Valoa. 

Kuvat: omia 

maanantai 5. tammikuuta 2015

Valon aikaan






Oikean valon aikaan,
sopivassa pakkassäässä,
mieli heittää voltin:
Tähän hetkeen voisin jäädä,
puhtaaseen ja viattomaan.

Jäädä kunnes luonto taas herää eloon, 
työntää uteliaat silmunsa haistelemaan hetken sopivutta.
Silloin voisin siirtyä tästä hetkestä tuohon toiseen, 
lupauksen hetkeen. 

(Kuvat omia)